Toukokuun 28. päivä vietettiin valmistujaisjuhlaa. Luottavaisin mielin lähdin koululle kesämekossa, sukulaiset seurueena. Jos kaikki ei olisi kunnossa ja todistus kirjoitettuna, niin kai tutoropettaja olisi siitä varoittanut. 

En ollut lukenut kutsua valmistujaistilaisuuteen kunnolla (enhän ollut sitä saanutkaan muuten kuin ilmoitustaulun kautta) ja suuntasin väärälle koululle: juhla järjestettiinkin Metropolian toisessa toimipisteessä, jonka jumppasaliin oli järjestetty istuinrivit valmistuville ensihoitajille, bioanalyytikoille, kätilöille, röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja em. aikuiskoulutetuillekin vielä. Yleisöäkin mahtui ja suomenliput hulmusivat. Ehdin ajoissa paikalle, ja löysin aakkostetun istuinpaikkani. 

Kuunneltiin puheita ("tulevaisuus, haasteet, tiedot ja taidot pääomana, ikuinen oppiminen, yhteiskunta, murros....") joista opiskelijoiden edustajan oli tiivis ja hyvä puhe, koulun edustajan oli virkapuhe. Välillä oli pianomusiikkia (ilmeisesti vain se on kyllin juhlavaa.... ja edullista). Sitten marssittiin luokka kerrallaan aakkosjärjestyksessä hakemaan todistus ja saamaan yhteisaplodit ja palattiin paikallemme. Ihmiset olivat hienosti pukeutuneita ja osa hymyili kovasti. Mm. allekirjoitanut. Sitten vielä stipendien jakoa ja suvivirsi ja valmista tuli. 

Kahvi- ja kakkutarjoilu oli järjestetty koulurakennuksen eri luokkiin, aina opiskeluryhmittäin "omalla porukalla". Omaiset pääsivät mukaan. Otettiin valokuvia. Kukitettiin. Kiitettiin opettajia ja toisiamme ja skoolattiin Fresitalla (se piti itse kolehdilla hommata,. Metropolia tarjosi vain kakun ja kahvit). 

Kerta kaikkisen muikea olo kyllä. Hieno päivä. Urakka yhdeltä osin valmis. 

Kiitos blogiseurasta, päätän raportoinnin terveydenhoitajakoulusta tähän. 

Kuvassa valmis terveyssisar kotityöpöytänsä ääressä valmistujaiskukkakimpun kera. 

Opiskelija, varsinkin suorittaessaan ensimmäistä terveysalan tutkintoaan, saa jäsenyydet ilmaiseksi kaikkiin alaa liippaaviin ammattijärjestöihin. Olenkin kuulunut niin Ertoon (jossa yksityisten terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen sekä järjestöissä työskentelevien edunvalvontaa), Tehyyn (avoin kaikille terveydenhoitoalan ammattinimikkeille), Terveydenhoitajaliittoon että ammatilliseen Sairaanhoitajaliittoon (jolla siis ei ole omaa edunvalvontaa tai työttömyyskassaa, vaan on Tehyn yhteistyöjärjestö).

Valmistuessa täytyy valita.

Terveydenhoitajliitto olisi luonteva valinta, mutta voihan.... Liiton ainoa yhteydenotto valmistuvan suuntaan oli kutsu kevätjuhlaan merenrannalle, tarjolla salaattia, ruusu, pieni lahja (pyyhe ja etikkaa sekä meikkipeili liiton logolla), ja loputon alkoholitarjoilu. Mitään infoa liiton toiminnasta ei annettu - sen sijaan saimme tietoa Nordean avainasiakaseduista, Nordea on sponsoroinut näitä juhlia aiemminkin. Kun kysyin, miksei terveydenhoitajien edunvalvontaa voi tehdä samassa rintamassa muiden kanssa Tehyssä, vastaus oli sama kuin aina ennenkin liiton edustajilta kysyessäni: joskus muinoin, kun Tehyä perustettiin, terveydenhoitajat eivät olisi olleet tervetulleita omana ammattikuntanaan, vaan sairaanhoitajien alajaostona. Tästä on ilmeisesti loukkaannuttu tosi pahasti, koska vieläkään ei kukaan pysty vastaamaan kysymykseen, miten asia on NYT!?

 

Yllä Terveydenhoitajaliiton tuoreen kampanjan sydäntunnus. Yksi kampanjan avainlauseista on "Terveydenhoitaja on terveyteen erikoistunut sairaanhoitaja". Eli olisiko nyt ihan oikeasti aika unohtaa se vuosien takainen loukkaantuminen? Ärsyttää siihen vetoaminen. Terveydenhoitajaliitto varmasti tuntee terveydenhoitajatyön parhaiten, mutta edunvalvojana pieni yksittäinen porukka on aivan hampaaton. 

Tehy puolestaan on reipas edunvalvontapulju, jolla on joukkovoimaa. Se järjesti koululla tsemppaavan ja itseään mainostavan tapahtuman, myös Sairaanhoitajaliitto kävi esittelemässä jäsenpalveluitaan (koulutuksia, runsasta ja käyttökelpoista jäsennettiä).

 

      

 

Kuvissa Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton lehtien etukannet siepattuna sivuiltaan. Hyvää luettavaa kumpikin.

 Toisaalta nämä liitot ovat enemmän sairaalatyön kuin terveyden edistämisen tuntijoita, enkä saa sieltä kaikkea mitä toivoisin. 

Damned! 

Tehyläisenä aloitankin ammattiurani heti työtaistelelmalla: vuoronvaihto- ja ylityökielto on voimassa parhaillaan. 

 

 

Aivan viimeisenä löytyy opetussuunnitelmamme vakan pohjalta sarja luentoja otsikolla "Terveydenhoitotyön asiantuntijuus". Olen ymmärtänyt, että näiden luentojen tarkoitus on mahduttaa opetussuunnitelmaan joitain tärkeitä asioita, joita ei olla ehditty käsitellä tarpeeksi muiden opintojaksojen yhteydessä, tai ihan vain mielenkiintoisia ja hyviä luennoijia joille ei oikein ole löytynyt paikkaa lukujärjestyksestä. 

Aiheita:

-  perheväkivallan tunnistaminen ja puheeksiottaminen

- terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen tunnistaminen

- terveydenhoitajakoulutuksen haasteet ja kehittäminen (vähän outo asia luennoida juuri meille juuri nyt!), koulutuspäällikön puhe....

- STM:n edustaja kertomassa terveyden edistämsiestä lain ja asetusten näkökulmasta

- puhekouluttaja tsemppamassa sanallista, eleellistä ja olemuksellista ilmaisuamme

- terveyden edistäminen järjestöissä (vierailijoina sydänpiiri ja seta)

- adoptiolapsi neuvolassa, adoptioprosessi (hieno luento ja tietopaketti ja tuli kerrattua kiintymyssuhteen syntyä ja häiriöitä samalla)

- globaali terveys (who:n ohjelmien esittelyä lyhyesti) + terveydenhoitajan työ kansainvälisissä organisaatioissa (heräsikö hinku Ambomaalle?)

 

On ollut mukavaa käydä luennoilla, vaikka istumalihasten kuntoa onkin näillä koeteltu. Pelottaa lähteä koulusta, ja on helpottavaa, että vielä on lupa tulla paikalle...

...Tukholmankatu 10:een, ja olla saavana osapuolena. Kohta työelämässä pitää jo jakaa omastaan ja osaamisestaan!

Osaamisesta puheenollen. AIVAN viimeisellä tunnilla (jäljellä enää pari ammattiliittojen esittäytymistä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista) eräs koulumme tutkijaopettajista toivoi meidän täyttävän oman rokotusosaamisen arvioinnin kyselyn. Hän on tutkinut rokotusosaamista pitkään. Muistan, että täytimme saman kyselyn (ehkä osana tutkimusta? en muista enää!) pari vuotta sitten ja se oli aika vaikea. Ajattelin etukäteen, että tuleepa olemaan masentavaa, että aivan viimeisellä tunnilla saa muistutuksen osaamattomuudestaan ja puolivalmiudestaan. Mutt atoisin kävi! Äskeisen neuvolaharjoittelunko kertauksen voimin ruksailin kyselyosuuden lähes virheettömästi ja muistin hyvin rokotteiden nimiä ja tarkoituksiakin. 

Tulikin HYVÄ mieli!!

 

Valmistujaistilaisuudessa kuulemma pitäisi vannomamme ns. "Sairaanhoitajan vala". Sen ovat hoitajaopistojen johtajat yhdessä kehitelleet 50-luvulla, ja se menee näin:

" Lupaan, että vakaa ja vilpitön tahtoni on sairaanhoitajan tointa harjoittaessani parhaan kykyni ja ymmärrykseni mukaan täyttää ne velvollisuudet, jotka minulle sairaanhoitajana kuuluvat, ja pitää aina mielessäni sairaanhoitajan työn korkeat ihanteet "

Nyt pitäisi jostain selvittää mitkä ne korkeat ihanteet ovat, jotta tietäisi mihin sitoutuu. Anyone? Valan vannominen noin tapahtumana vie ajatukset sotilasvalaan, joka taas isänmaallisuuteen, joka ei ole Siskon laji. 

Ehkä ihanteet saa itse valita, kunhan asettaa ne korkealle. 

Metropolialla on oma 'intranetti', portaali nimeltä.... Tuubi. Arvaatte varmaan että sanasta syntyy väännöksiä. Tuubilla on monenlaisia hyviäkin ominaisuuksia, mutta hakutoiminnot siinä ovat aivan surkeat, ja jäsentely sekavaa. Sieltä nyt kumminkin löytyy kohta "prosessit" ja sieltä ohjeet valmistumiseen. Koulusta ei noin vain valmistuta, kun opinnot ovat valmiit, vaan se tapahtuu prosessiluontoisesti tietyn kaavan mukaan. KAAVAA ei tosin vielä ole, vaan:

 

 

(En osannut cropata kuvaa äkkiseltään pienemmäksi!). 

Sanallinen prosessin kuvaus kuitenkin löytyy. Oppilaan täytyy noin kymmenessä eri  vaiheessa "varmistaa" ja "tarkistaa" että todistuksen kirjoitaminen edistyy ja opintorekisterissä ovat asiat kohdallaan. Valmistumishalukkuus pitää ilmoittaa erillisen webtoiminnon kautta. Opintotoimistoon pitää toimittaa papereita. Valviralle pitää maksaa terveydenhuollon ammattihenkilön rekisteröimismaksu (terveydenhoitajaksi valmistuessa kaksi kertaa, koska rekisteröityminen tapahtuu erikseen sairaanhoitajaksi). "Esteettömystodistukseen" pitää hakea nimiä sieltä ja täältä todistamaan, että koulun kirjastolla tai vahtimestareilla ei ole vaateita minua kohtaan ja palauttaa tämä ajoissa opintotoimistoon. 

Ja vielä pitää muistaa kertoa, kuinka monta omaista tai ystävää on tulossa valmistujaistilaisuuteen, ja opastaa heitä, että "jokaisen todistuksensaajan jälkeen ei taputeta, aplodeerataan koko valmistumisryhmälle kerralla".