Sairaalassa on ihan oma kielensä. Ja se tarttuu! Tiedän, että tarttuu minuunkin, vaikka ei nyt tule oikein hyviä esimerkkejä mieleen.... Ihan luontevasti puhun siitä, "vetääkö viggo", ja ihmistä kuvaan "obeesiksi", ja siviilielämässäkin helposti mietin mitä "ohjaisin" lastani tekemään jonkin asian suhteen.

Lääkärien sanelukieli on ihan omaa luokkaansa. Nauroin mahani kipeäksi, kun eräs oli sanellut, että potilaan vertikalisoituessa voidaan toki ottaa vielä uusi röntgen (niskamurtumasta kyse). Hehe, taas alkaa naurattaa. Hän siis puhuu siitä, että potilas nousee pystyyn. Tiedättehän, aamuisin juuri se vertikalisoitumisen hetki on se vaikein.

Näitä lääkärien saneluhauskuuksiahan kiertää netissä:

*Valittaa ettei mitenkään saa enää viinaa juotua
*Potilas ei ole saanut työtään vastaavaa koulutusta
*Potilas kotiutuu lasikuituisella kipsiholkilla
*Ulosteen väri erittäin pahanhajuinen
*Alaraajoissa todettu puolentoista metrin pituusero
*Tarvittaessa potilas soittaa puhelimitse
*Sieniviljely kynsistä negatiivinen. Sienet nyt rauhalliset. Kynnet lähteneet isovarpaista.
*Nenä tippuu ulkona
*Kotona koira, joka aivan normaali

Jne. Minua ne jaksavat naurattaa kuudennenkymmenennenkin kerran luettuna.

Osuin näkemään yhden ihan autenttisenkin, kyse ei ollut lääkärin sanelusta vaan oman osaston hoitajan kirjauksesta (yövuorolainen kirjannut aamulla, joten oikein ymmärrettävää):

"Nukkunut vähän unilääkkeestä huolimatta. "

***

Harjoittelua jäljellä pari päivää. On ollut älyttömän kivaa. Onneksi minulla on lapsi, muuten ei malttaisi lähteä sieltä ollenkaan kotiin ja yrittäisi olla kaikissa vuoroissa koko ajan.

Omalla harjoitteluosastoni alalla on oma slanginsa. Erityisen vaikutukseen minun on tehnyt seuraava eufemismi.

Saneeraushan tarkoittaa uudelleenäjärjestelyä, modernisointia. korjailua. Vähänpä yllättyy se potilas, joka tulee täydelliseen hammassaneeraukseen.... ja.... liian myöhään havaitese, että hammaslääkäreille sana merkitsee yksiselitteisesti hampaiden poistoa.  No, onhan sekin eräänlaista järjestelyä :-P