Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö -jakso on alkanut. Ensimmäiseksi opiskelemme "terveen lapsen kehitys" -osuuden kirjasta itsenäisesti. Opetuksessa keskitytään sitten sairaan lapseen hoitoon ja sairauteen lapsiperheen kriisinä.

Okei. Tämä terveen lapsen kehitys kattaa noin 100 sivua aivan tietyssä kirjassa. Kaikki painokset kelpaavat, kysyin sen erikseen. Koska pari luokkakaveria on käynyt tämän jakson jo aiemmin (joutuivat tunkemaan kevääseen ison määrän opintojaksoja, jotta pääsevät lähtemään ulkomaanharjoitteluihinsa vaadittavat teoriat taskussa), meitä oli varoitettu:

Tentti on (näin meille kerrottiin) 100 väittämän oikein/väärin/entiedä -monivalinta. Väittämät tulevat suoraan kirjasta ja voivat olla todella yksityiskohtaisia. Lisäksi asiat täytyy osata juuri niinkuin ne kirjassa sanotaan. Esimerkiksi, jos väite on "Vuoden ikäinen vauva vierastaa", se täytyy laittaa vääräksi, vaikka kuinka tuntisi vuoden ikäisen vierastavan vauvan, koska kirjassa sanotaan, että vierastaminen alkaa 8-9 kk iässä.

1589230.jpg
Tämä 13-kuinen kääntelee sivuja aiemmin kuin pitäisi. Kirjan mukaan se on vasta 18-kuisen hommia!


No. Olen aika hyvä painamaan mieleen asioita, joihin on edes joku kosketuspinta. Ja tunnen paljon lapsia. Oli helpohkoa käytännössä opetella ulkoa nuo 100 sivua, varsinkin numerotieto. Tiesin esimerkiksi että "yli 90 % suomalaisista tytöistä voi puhua äitinsä kanssa kuukautisiin liittyvistä asioista", tai että "nelivuotias käyttää saksia", tai että "kävelyheijaste katoaa 2 vkon ikään mennessä". Kuin myös, että murrosiän alkaessa kiveksen läpimitta on alle 20 mm ja sen päätyttyä n 50 mm.

On varmasti paikallaan kysyä, onko tämä todellakin paras tapa opetella terveen lapsen kehitystä. Vastaus on yhtä varmasti: "ei". Toisaalta ymmärrän senkin, että lapesn kehitykseen liittyy paljon tapahtumaa ja yksityiskohtaa, ja sellaisen, joka ei tunne LAINKAAN lapsia etukäteen, on saatava jonkinlaisia karttamerkkejä. Ehkä tämän voi sitten näinkin tehdä.

Mutta mitä en voi hyväksyä on se, että tentissä ihmettelin eräitäkin tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja väitteitä, joista varmasti ei kirjassa puhuttu mitään. Esimerkiksi: "Kolmivuotias puhuu 6-10 sanan lauseita". Kirjassa puhuttiin "usean sanan lauseista". Miten voin tietää mitä täsmällistä numeroa siinä tarkoitettiin?

Asia selvisi, kun tentin jälkeen palautimme luokkatovereiden kanssa kirjoja koulun kirjastoon. Vanhemmissa painoksissa toden totta sanottiin tarkkaan, että kolmivuotias puhuu 4-5 sanan lauseita (eli ym. väittämä olisi ollut 'väärin'). Siellä myös mainittiin nimeltä hormonit, jotka käynnistävät murrosiän (kysyttiin, minun kirjassani ei ollut tätä lainkaan). Sekä kerrottiin, missä vaiheessa lapsi käyttää veistä ja haarukkaa. Ja niin pois päin.

Kirjoitin asiasta opettajalle. Ei ole oikein ottaa arvostelussa (jonka perusteella vielä käytännössä ilmeisesti määräytyy koko kurssin arvosana!) huomioon kysymyksiä, joihin en sovitulla lukemisella voinutkaan tietää oikeaa vastausta.

Ihmettelen, ettei näistä ole aiemmin valitettu (kokeesta on valitettu kuulemma paljon!). Ehkä ole ensimmäinen, joka sisuuntui ennakkovaroituksista niin, että käytännössä todella opiskeli alueen ulkoa - jolloin myös huomasin, kun jotain ei oikeasti kirjassa sanottukaan.

Perskules. Opettaja lupasi ottaa asian esiin "opetusjuonteen palaverissa" tms. tällä viikolla. Odotan mielenkiinnolla ja harmissani kuulumisia.