Bronkiitin diagnosointi (ks. edellinen entry) tapahtui luonnostaan, koska olen pari viime päivää lukenut lastentauteja.

1412139.jpg

Hoitajan koulutukseen kuuluu itse asiassa hyvin vähän minkään sairauksien mekanismien tai hoidon opiskelua, lähinnä ne hoidetaan ns. lääkäriluennoilla, jotka ovat pieniä, yhden opintopisteen kokonaisuuksia kuten "sisätaudit", "kirurgiset sairaudet" ja "lastentaudit". Näillä tunneilla sairauksia, niinkuin nyt vaikka kilpirauhasen vajaatoimintaa, tai valtimonkovettumatautia, tai välikorvan tulehdusta, käsitellään hyvin hyvin pintapuolisesti. Voisi sanoa, että näiden opintojen jälkeen pitäisi pystyä sanomaan näistä taudeista aivan yleisellä tasolla "mistä on kysymys kun sairastaa xx tai yy".

No, niin, sairaudet ovatkin oikeastaan lääkärien aluetta, ja hoitajien aluetta on toteuttaa lääkärien antamia määräyksiä hoidosta (esimekriksi mitä lääkettä annetaan mihin aikaan, mitä asioita tarkkaillaan, saako nousta vuoteesta.... sen sellaista): Ja lisäksi toimia potilaan apuna elämän perustoiminnoissa sairastamisen aikana: pitää huolta, että potilas saa syötyä, hoidettua hygieniansa, tulee ymmärretyksi.

Eksyin aiheesta!

Lastentautien tentissä kysyttiin mm. ykköstyypin diabetekseen liittyvän hypoglykemian ja ketoasidoosin oireita sekä kroonisia komplikaatioita. En oikein muistanut kaikkia oireita...

Kysyttiin oireita myös laryngiitista (kurkunpään tulehduksesta) sekä välikorvan tulehduksen hoitoa (molemmista jäi varmasti jotain puuttumaan). Vielä vastasin astman diagnosointiin bronkodilataatiotestillä (toivottavasti puhuin oikeasta asiasta) ja miten kasvukäyristä katsotaan onko lapsen kasvu normaalia. Koska vain kolmeen neljästä sai vastata, vastaamatta jäi yhdistelmä lapsen nestevajeen arviointi (olisin osannut hyvin) ja downin syndrooman ulkoiset oireet (tämä oli mennyt ihan ohi silmieni kun olin lukenut "itseopiskeluaiheita").