Mikä kulttuurishokki! Psykiatrisella osastolla (jos ei kukaan potilas ole tunnemyrskyn kourissa), on järkyttävän hiljaista, jopa työntekijät puhuvat hitaasti, rauhallisesti, tunteita ei näytetä. Olen ensimmäisen päivän jälkeen aivan tutisevassa kunnossa, kun yritän olla... olla... olematta itseni.

Opiskelijanhan kuuluu olla vielä hiljempaa.