Olen vuosien ajan pyrkinyt järjestelmällisesti poistamaan sukupuolittelun ajatuksistani. Eli pyrin ottamaan ihmiset ihmisenä, enkä halua selittää heidän ominaisuuksiaan, tai olettaa heistä mitään sukupuolen perusteella. Ihmisten yksilölliset erot semmoisissa asioissa kuin autolla-ajotaito, avaruudellinen hahmottaminen, järjestelmällisyys, hoivaamishalu, numerotarkkuus, juoruilunhalu, aggressiiivisuuteen taipuvaisuus, huumorintaju, järjestelykyky, sisustussilmä etc etc ovat ne, jotka oikeasti merkitsevät, eikä se, selittyykö joku ominaisuus sukupuolella tai ei (siihen riitaan en tahdo ollenkaan osalliseksi!). Ja nykyäänhän voi myös kysyä: mikä se sukupuoli edes on!

No, tällä asenteellani tietysti moni ihan huolettomasti ja yleisesti käytetty fraasi riipii korvaa ja tekee kipeää. Ja järkytyksekseni hoitoalalla olen törmännyt erityisen pahaan hokemaan...

Kuunnelkaa näitä:

"Tällä alalla esiintyy muutenkin paljon työpaikkakiusaamista, ylihoitajat simputtavat osastonhoitajia jotka simputtavat rivihoitajia jotka simputtavat uusinta tulokasta työyhteisössä, sekä opiskelijoita. Tämä on naisvaltainen ala. " Mitä? Siis naisetko vain kestävät tuollaista työtä... vai vihjaako kirjoittaja syy-seuraus-suhteen olevan toisin päin? Naisvaltaisuus tarkoittaa simputusta?

"Ja koska hoitoala on naisvaltainen ala niin löytyy aina niitä jotka vain lukee mutteivat kirjoita."  Kirjoittaja viittaa tässä foorumikeskusteluihin... minulta menee aivan yli ymmärryksen, miten alan naisvaltaisuus siihen näin vaikuttaa?

"Koska hoitoala on naisvaltainen, niin eripuraa on useissa työyhteisöissä." Ja tämä muuten aivan järkevältä ihmiseltä, joka otti kivasti kantaa siihen mitä jokaisen pitäisi tehdä, jos työpaikalla on huono henki ja kiusaamista.

"Tämä työ ei sovi kaikille. Usea jää pois matkan varrella eikä jaksa etsiä sitä omaa paikkaansa. Ala on naisvaltainen ja peli on julmaa" Jäi kuitenkin selittämättä, millä lailla julmaa ja mitä naiseudella on sen kanssa tekemistä. Aiheena oli mikä ajaa ihmisen hoitoalalla ja mistä tietää sopiiko se itselle.

"Voi elämä!!!!!!! Taas nappaa naisvaltainen ala kupoliin!!!!!! Jeesus tätä kilpailuhenkeä, seläntakana paskanjauhamista, kyttäämistä, juoruilua... Voi vitsa kun se on NIIIIIIN hankalaa puhua asianomaiselle/ -sille suoraan vaan kahvihuoneessa jaksetaan tiristä ja tehään asioista NIIIIIIN helevetin hankalia!!!!!!!!" Otan osaa.

Tätä kuulee tosi paljon. Selittäkää nyt minulle, ihan oikeasti, mitä se naisten kamaluus on, mistä tässä puhutaan? Missä se näkyy? En minä ole huomannut. Tietysti aivan järkyttävän ikäviä ihmisiä työskentelee alalla kuin alalla, ja voin vielä hyväksyä teorian, että tällaiselle alalle, jossa voimankäyttö on helppoa (potilaita kohtaan) ja perinne kannattaa hierarkioita (tosin on monia miesvaltaisia aloja joissa vielä enemmän...), voi etsiytyä töihin keskimääräistä enemmän näitä ikäviä ihmisiä. Mutta että naisten määrä sinänsä jotenkin tekisi elämästä helvettiä ja kanssakäymisestä selkäänpuukottamista. En mitenkään voi uskoa.

Ja mikä kamalinta, naiset itse pitävät tätä myyttiä yllä. Erään keskustelufoorumin kyselyssä mikä olisi mukavin työpaikka, vastattiin näin:

Miesvaltainen (olen mies)		16%	[ 4 ]
Naisvaltainen (olen mies)		25%	[ 6 ]
Miesvaltainen (olen nainen)		33%	[ 8 ]
Naisvaltainen (olen nainen)		0%	[ 0 ]
Ihan sama (olen m/n)		25%	[ 6 ]

Yksikään nainen ei halunnut tehdä töitä enimmäkseen naisten kanssa. Voi itku en paremmin sano. No, tuo oli pieni otos. Ja oletetaan nyt vaikka, että fiksut naiset (6 kpl) ymmärsivät että se on oikeastaan IHAN SAMA.