Perustason hoitotyössä, pitkaikaisosastoilla ja vanhainkodeissa, kakka on iso osa työnkuvaa. Pääsin tänään ekan kerran kaivamaan sitä etusormella ulos suolesta (joo, hanska tietysti kädessä) ja mietin, että nämä on näitä hoitsujen initiaatiojuttuja. Ja kun outsidereita halutaan järkyttää, kerrotaan... kakkajuttuja. Ehkä muistakin eritteistä irtoaa tarinoitavaa.

Jotkut oikein machoilevat näillä. Eihän se tietysti yhtä seksikästä ole kuin ensihoitoväen machoilut veriroiskeilla ja hätätapauksilla, mutta on siinä oma "tähän ei kuka tahansa kykene" -vivahteensa kuitenkin. Olen varmaan itsekin vähän sitä rehvastelujengiä.

Tässä on kuva, mutta hyvin pieni... on se niin kamala, ettei sitä tee mieli läväyttää silmillenne oi pahaa-aavistamattomat bloginlukijat. On varmaan ihan tarkoituksenmukaista ja biologiamme säätelemää, että kakka ällöttää.

Toinen päivän mietteeni ei ole kovin kaukana tästä aiheesta sekään: nimittäin ihmettelin, miksi monien potilaiden alapesut tehdään ihan rutiinisti vessanpöntällä. Sitä pidetään toivottavana: jos potilas pystyy kävelemään vessaan, hänet sinne myös kävelytetään... tietysti on hienoa jos "asiat" toimitetaan sinne, eikä vaippaan, mutta minusta se alapesu on tosi vaikea tehdä roiskuttelematta ja kunnolla, kun pöntönpäällinen on täynnä jalat-ei-kanna-enkä-kyllä-pysty-niitä-levittämäänkään -henkilön takapuolta!

Onko jollain vinkkejä?!