Jee, ensimmäinen työpäivä "alalla" on takana. Mitään rehentelyn aihetta siinä ei ole: tein yhden vuoron perushoitajan sijaisena sattumoisin samalla osastolla, jossa suoritin pitkäaikaissairaalaharjoitteluni keväämmällä. Samoja potilaita (suurimmaksi osin), ja henkilökuntaa (vähemmän) ja se "persoonallinen osastonhoitaja" niinkuin Seuren rekrytoijakin osasi varoittaa.

Pärjäsin IHAN HYVIN, vaikka olinkin pesuissa varmasti vähän hidas, enkä osaa lappaa lusikkaakaan suuhun siihen malliin kuin potilaat tunteva veteraani (minulle ei sattunut omaksi yhtään tuttua potilasta).  Neljästä tiimimme hoitajasta yksi oli töissä tuolla toista päivää, yksi kolmatta, joten minä olin harjoittelukokemuksellani jo ihan veteraani.

Muita keikkoja en nyt vielä olekaan kalenteriini saanut: seuren mainostajat koululla (ks.aiempi entry huhtikuulta) eivät olleet ihan rehellisiä: kesä onkin mahdollisesti suht hiljaista aikaa - varsinkin alkukesä ennenkuin pidemmän kesäsijaisuuspestin ottaneet alkavat sairastella. Tai lopettavat kesken! On kuulemma varsin tavallista, että opiskelijat lupaavat mennä töihin koko kesäksi mutta saavat tarpeekseen heinäkuussa.