Paljon on terveydenhoitajan (ja sairaan-) opinnoissa hassutuksia, jotka ilmeisesti juontavat juurensa ammattikorkeakoulun statukseen. Opinnot on esimerkiksi jaettu "juonteisiin" kuten "eettinen osaaminen" tai "päätöksenteko-osaaminen". Eettisen osaamisen alla sitten opetetaan kyllä jonkin verran etiikkaa, mutta ennenkaikkea vanhustenhoitoa. Hmm... olen varmaan kirjoittanut tästä jo?

Tänä keväänä on kovasti päätöksenteko-osaamista ohjelmassa. Se tarkoittaa sisätautien hoitotyön opiskelua. Jotekin päälleliimattua tuo nimenomaan päätöksentekojuonteeseen kytkeminen, eh? Vaan ovatpa keksineet, että sisätautien hoitotyö opetetaan käymällä läpi kuusi yleistä sisätautia...

Aivohalvaus
Sydäninfarkti
Astma
Keuhkokuume
Diabetes
Leukemia (ja vähän syövistä yleensä)

...käsittelemällä ensin jokaisen "tilanteen määrittelyä", sitten "hoitotyön tavoitteiden asettamista", sitten "hoitotyön menetelmiä", sitten "arviointia".

Tunnit ovat rakenteeltaan lievästi sanottuna sekaisia, ja kaikille jää koko ajan hämäräksi, miten paljon tämä teoriapohja oikeastaan näkyy käytännön työssä josko ollenkaan. Mutten tarkoita vain moittia, on minusta mukavaakin, ettei tauteja tarkastella vain troppitasolla. Potilaslähtöisyydelle tämä jatkuva arviointi on varmasti eduksi.

Tutustumme myös hoitotyön kirjaamiseen. Se se vasta sekavaa on! Lomaketta on sen tuhannenlaista, joka paikassa vähän omansa, ja jos jossain käytetään sähköistä kirjaamista, niin sitä kuitenkin vain puoliksi, ja joka kaupungissa omaa, yhteensopimatonta järjestelmäänsä.

Ihan tässä lähivuosina on tarkoitus ja tavoite koko Suomen sairaan- ja terveydehoidon siirtyä sähköiseen kirjaamiseen, ja samaan standardiin. Kiva, jos vain koneita riittää ja niitä osataan käyttää?!

Hoitotyön varmaan joka ikiselle osa-alueelle on sitten oma koodinsa, jolla voidaan kirjata mitä on tehty. Esimerkiksi:

Pääluokassa A 1 - Toiminnallisuuden ylläpitäminen:

A.1.1. Liikeharjoitusten toteuttaminen
A.1.1. Toiminnallisuutta ylläpitävä asentohoito
A.1.2. Leikki...

Mitähän mahtaa olla B.9. Suoliston toiminnan ohjaaminen? "Tänne päin! Vähemmällä kurinalla kiitos!".

Lääkehoidon toteuttamisen pääluokan alta löytyvät tietysti kaikki erilaiset menetelmät (per os eli suuhun, injektiolla, perapuikolla, inhalaatio, lääkelaastari, vagitoorio, infuusio, PEG tai NML:n kautta, voiteella, tipoilla, sumutteella, solusalpaajahoitona, lääkkeen antaminen tahdosta riippumatta, dosettiin jakaminen, rokottaminen, lääkeperäruiske ja kipupumppu...). Jokaiselle oma numero.

Pääluokka L on turvallisuus, sen alla luokassa L.8 löytyy Uhkaavan käyttäytymisen arviointi ja hallinta, jonka alta mm. L.8.1 Rajojen asettaminen. Vau!

Löytyy tuolta myös M.2.4 Vauvojen pullo- tai kuppiruokinta. Tai (palataan turvallisuuteen) L.1.2. Läsnäolo, ja L.1.4. Toivon ylläpitäminen.

Kirjanpitäjä sisälläni innostuu. Olisi hauskaa olla suvereeni koodinluettelija. Enkä suhtaudu näihin niin kyynisesti kuin olisi helppo tehdä: on ihan mielenkiintoistakin nähdä, mitä kaikkea mahdollista hoitotyöhön on ajateltu kuuluvan. Ja jos halutaan pyrkiä hoidon tutkittavaan ja todistettavaan laatuun, pitää olla keinoja merkitä ylös mitä on tehty missäkin, milloinkin.