Kommentoija edellisessä entryssäni kyselee kokonaistunnelmia opinnoista:

Onko opintoja riittävästi, liikaa, liian vähän? Onko turhaa/hyödyllistä? Voiko aiempaa koulutusta mitenkään hyödyntää opinnoissa? Minusta tuntuu pikkuisen ristiriitaiselta kun nykyään toitotetaan terveydenhoitoalan työvoimavajetta ja opinnot on kuitenkin tehty entistä pitemmiksi. Eräs ystäväni lopetti kätilöopinnot alkuunsa, kun koki että suuri osa tunneista oli silkkaa ajanhukkaa eikä sellaista jaksa 4,5 vuotta...

Opintoja on riittävästi, kiitos kysymästä. Ei liikaa oikeastaan, mutta me pääsemmekin kätilöitä puolta vuotta vähemmällä. Aiempaa koulutusta voi hyödyntää juhlapuheissa - Metropoliassa on mahdollista hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista vaikka aiemmasta osaamisesta ei olisi mitään papereita, ja tällä voi saada hyvityksiä opintojaksoista - mutta käytännössä luulen sen olevan hyvin hyvin hyvin vaikeaa, koska opettajat eivät meinaa millään uskoa edes, että muussa koulussa suoritettu vastaava opintojakso "on käsitellyt tätä juuri tästä näkökulmasta" ja hyväksiluvut ovat vaikeita saada.

Aiemmasta osaamisesta on tietysti hyötyä yleisesti opiskelussa: ammattikorkea ei todellakaan ole akateemisesti mikään puurtamista vaativa laitos, ainakin jos tyytyy ei-ihan-parhaisiin arvosanoihin. En osaa edes kuvitella miten vähällä tentti- ja kirjallisten töiden osaamisella saa sen ykkösen jolla vielä pääsee läpi.

Eniten turhauttaa ja harmittaa se, että näennäiseen tieteelliseen ja hoitamisen ideologiseen "osaamiseen" uhrataan niin paljon opintopisteitä, joilla voisi hankkia edes vähän vankempaa osaamista ns. kovista aineista: fysiologiasta, farmakologiasta, lääketieteistä, mikrobiologiasta.... Koko opiskeluajan toistuva kaava oli, että näiden aineiden opintojaksot oli pakattu täyteen tietoa, eikä oivaltavaa oppimista ehtinyt tapahtua, vain ulkoaoppimista lyhyellä tähtäimellä. 

Opinnäytetöiden prosessi on... sanoisiko farssi vai tragedia? Opiskelijat jätetään aivan liian yksin tekemään töitä, joiden sisältö on vähemmän tärkeä kuin muoto.

Kaiken tämän sanottuani tunnustan, että koen saaneeni hyvän koulutuksen ja opetuksen olleen paikoin oikein laadukasta. Paljolti kiitos tästä kuuluu itselleni ja myös koulukavereille, joiden kanssa on vallinnut opiskelun eikä luistelun henki.

Taidan antaa meille pokaalin!!

1271442050_img-d41d8cd98f00b204e9800998e